Perintökalleuden kohtalo...

Minulla on jemmassa odottamassa aikoja parempia paloista virkattu parivuoteen peitto. Nyt kun tytär alkaa olla siinä iässä, että hänelle pitäisi hankkia "isojen tyttöjen" sänky, olen alkanut pohtia enemmän tuon perintökalun kohennusta ja käyttöönottoa.

 Ajatuksena olisi tehdä tästä vähän kärsineestä, sieltä täältä purkautuneesta, peitosta tytön yhden hengen sänkyyn sopiva peitto. Vielä villimpi ajatus on se, että myös värjäisin sen...! Nyt tullaankin sen moraalisen kysymyksen ääreen, että

VOIKO PARIVUOTEEN PEITTOA PURKAA JA TEHDÄ SIITÄ YHDEN HENGEN SÄNKYYN SOPIVAN S-E-K-Ä VÄRJÄTÄ SEN?

...Onhan se sentään tyttäreni isoisoisoäidin (isäni isänäidin) itse tekemä suuritöinen käsityö...

Toisaalta, jos en tee sille mitään, ei se tule enää ikinä käyttöön. Viimeksi muistan olleen sen käytössä, kun itse olin pieni, lähemmäs 30 vuotta sitten. Arvolleen kuuluvasti sen tietysti tulisi saada kasvojenkohotus ja päästä pimeästä vaatehuoneesta taas kaikkien nähtäväksi. Jos en värjäisi sitä ja muuttaisi sen kokoa, niin kai edes korjaisin? Olisi kyllä tosi kiva saada siitä omalle tyttärelle käyttötavara. Parivuoteen kokoisena peittona siitä ei ainakaan pariinkymmeneen vuoteen ole vielä käyttöä, joskus ehkä kylläkin. Pitäisikö se siis vain korjata ja jättää odottamaan, kunnes tytär on aikuinen? Toisaalta, eikö nykyään vanhoja pitsejä kovasti värjäillä, käytetä mitä moninaisimmin tavoin uudestaan ja hyödynnetä?

Onpa vaikeaa...

Vihdoin verkossa

Tänään on koittanut se suuri päivä, kun Virk-Q:n verkkosivut ovat avatut kaikelle kansalle. Hip hip huraa! Virk.-Q:n löytää osoitteesta www.virk-q.com. Käykäähän tutustumassa.

Nyt kesällä tuntuu, että aikaa on puolet vähemmän kuin tavallisesti. Ei kerkeä tehdä käsitöitä niin paljon kuin pimeään vuodenaikaan. Kumma juttu! Viimeisin aluevaltaukseni onkin puutarhatyöt, joista en vielä muutama kuukausi sitten voinut kuvitella löytäväni itseäni. Nyt kun meillä on oma pihakin, niin niinhän siinä sitten kävi, että se piti valloittaa! On rakennettu kukkapenkkiä ja käytävää, laitettu kädet multaan oikein urakalla.

Käsityörintamalla on toki koko ajan tehtävää, ja tavanomasen virkkauksen, kutomisen ja näpertelyn lisäksi virittelen yhteistyötä erään käsityöläisten sisustus- ja lahjatavaramyymälän kanssa. Siitä tuonnempana lisää, kunhan saadaan homma rullaamaan. Innolla odotan!

Uusin Novita-lehti ilmestyi tänään, ja se pursuaa kivoja ohjeita. Oisko kellään toiveita, tahtoisin mielelläni toteuttaa malleja puikoilla?

Julkisivusaneerausta

Vihdoinkin alkaa Virk-Q:n omat aidot oikeat verkkosivut olla siinä kunnossa, että ne kohta pistetään pystyyn. Nostetaan ikäänkuin pakettitalon valmiit seinät pystyyn ja asetetaan katto päälle. En malta odottaa!

Pientä näpertämistä ollut koko kevään ja kesän, tilausta tullut jonkin verran koko ajan. Siten, että koko ajan on tiedossa, jos ei ihan edessä niin ainakin horisontissa, joku tilaus ja työ tehtävänä. Sitten on muutama isompi työ, jotka kulkevat koko ajan rinnalla. Toivottavasti saan nekin kesän kuluessa päätökseen ja tuotteet uusille omistajilleen :)

Syksyä odotan innolla, villavaatteiden teon ja jakelun kulta-aikaa! Ei muuta kuin tilausta tekemään: sukkaa, tumppua, vanttuuta, lapasta, töppöstä, hattua, myssyä, lakkia, takkia, huivia, liinaa, kauluria...

Pikkuassistentti

Kotona en tee suinkaan yksin töitä, minulla on täällä sellainen parivuotias pikkuassistentti, joka haluaisi olla mukana niin virkkaamassa, neulomassa kuin näpräämässäkin. Valitettavasti aina ei voi olla yhtä lailla apuna, siitä kun voi koitua silmukoiden tippumista puikoilta, virkkuukoukun häviämistä (löytyy aina samasta tv-tason laatikosta) tai muuta säätöä.

Eilen tein koruja ja pikkuassistentti kaukaa katsottuna luuli nähneensä karkkia sormuksissa käyttämieni lasikuulien sijaan! Oli siinä taas selittämistä....

Pitsiä!

Kävin kotopuolessa viikonloppuna ja sieltä tarttui mukaan mummolasta pelastettuja värikkäitä reunapitsejä. Mitäs näistä?

Aika värikylläisiä ovat! Näistä saisi pari retrohenkistä pyyhettä ainakin aikaiseksi, tai hameenhelman tai laukkuun koristusta...tai jotain. Saa nähdä päätyvätkö itselläkin kaapinperukoille jonkin sortin kansallisarteeksi...

Ihminen, tai ainakin minä olen, on (metsästäjä-)keräilijä luonnostaan, joten siihen vedoten voi sanoa, että minkäs sitä luonteelleen mahtaa? Kaikenlaista löytyy, niin tarpeellista kuin tarpeetontakin. Aikamoinen dilemma, jos puoliso olisi minimalisti...Siis ihan hypoteettisesti ajateltuna. Jos.

Hyvää ystävänpäivää!

Virk-Q on nyt totta!

Minusta tuli ammatinharjoittaja, käsityöläinen, yrittäjä. Minusta ei koskaan pitänyt tulla yrittäjää, mutta käsityöläinen olen aina halunnut olla! Romanttisissa unelmissa minulla on "paja" Fiskarsissa, mutta siihen en taida sentään koskaan yltää, enkä ehkä oikeasti haluaisikaan. En ole siihen tarpeeksi yhteisöllinen.

Virk-Q valmistaa käsintehtyjä neulottaja tai virkattuja tuotteita. Rajoitteita ei juuri ole, mutta tekijänoikeudelliset asiat pitää huomioida. Tällä hetkellä Virk-Q:lla ei ole vielä ihkaoikeaa verkkokauppaa, mutta Facebookista löytyy yrityksen profiili, jossa on tuotteet ja hintatiedot esillä. Löydät Virk-Q:n FB:sta osoitteesta http://www.facebook.com/pages/Virk-Q/315696781816347.

Olen ennen pitänyt käsityöblogia nimeltä Tanjan Kootut, mutta erinäisistä teknisistä syistä en enää pääse jatkamaan sitä.

Ehkä parempikin, että aloitan nyt ikäänkuin puhtaalta pöydältä. Tervetuloa seuraan!